Tulipahan tämänkin nyt koettua.
Aamulla hämärän hyssyn aikaan oltiin jo Aronin kanssa liikenteessä, kohteena tokokoe Laukaassa. Siellä oltiin hyvissä ajoin ja ilmoittautumisen jälkeen ehti tehdä rauhassa hyvän ulkoilun ja tutustua päivän liikejärjestykseen. Evl-koiria oli kaikkiaan viisi ja tuomarina Katja Rautiainen. Mukava tuomari, jonka muistan tokoilleen evl-luokassa partacolliensa kanssa vielä jokunen vuosi sitten. Tuomarointi oli tarkkaa ja asiallista.
Kehä oli jääkiekkokaukalossa, mikä ei meille ollut ongelma. Kehänauhat olivat siellä kaukalossa ja kaukalon toiseen päähän oli jätetty vähän kehän ulkopuolista tilaa. Sihteereillä oli oma teltta, joka toimi myös paikalla-olojen piilona. Aron kilpaili numerolla 1, joten ensimmäisenä kehään.
Paikalla-oloista saimme kummastakin kympit. Tämä meni juuri kuten treeneissä eli helppo nakki. Varmaa oloa.
Sitten yksilöihin, kirjoitan ne liikejärjestyksessä:
Seuraaminen 0. Olipa hyvä, että tämä tuli nyt. Aronin seuruu on kuukauden aikana huonontunut ihan kamalasti, jos viime kokeessa oli jo vaikeuksia sen kanssa, täytyy todeta, että nyt ei esitetty seuraamista lainkaan. Koira kulki sivulla, mutta ensimmäisestä askeleesta lähtien se ei vahingossakaan ottanut kontaktia, äänteli, kiemurteli, edisti, poikitti, irtosi, mitä vielä. Seuraamiskaavio oli todella pitkä, ihan kaikki mahdollinen oli siinä, mitä kaaviossa voi olla. Tuskaa siis jatkui ja jatkui.
Ruutu 8. Ruutu oli punaisin tötsin ja vihrein ruutunauhoin merkattu. Sain viriteltyä mielestäni Aronin hyvin, vaikka edellinen liike nollille menikin. Hyvin meni merkille ja siitä suoraan ruutuun, toppasin hyvään paikkaan ja siitä maahan. Kävelyt ok, mutta koira oli kai noussut jo liikkurin käskystä ja varasti sivulleni. Yleisö sanoi, että nolla olis ollut, mutta tuomari ei huomannut heti varastamista, siksi vain 2 pistettä vähennys.
Tämän jälkeen kyllä kehuin Aronia, sillä olin päättänyt, että tuli mitä tuli, me tehdään liike kerrallaan ja suoritan itse oman osuuteni keskittyneen rauhallisesti.
Tunnari 0, tässä koira meni ympyrämuodostelmaan hyvin haistelemaan, haisteli mielestäni moneen kertaan ja poimi yhden, se oli väärä kapula. Oman vierestä. Lopussa hyvä luovutus, mutta piippas kun takaa-käskyn yhteydessä. Kurkkasin varovasti onko mun merkintää kapulassa kun liike oli ohi, ei ollut, harmi.
Kaukot 7.5, sarja alkoi seisomisella, onneksi me ollaan tätä harjoiteltu, joten meni mielestäni hyvin, itse annoin viimeisen maahanmeno-käskyn vähän puolinaisesti, olisinpa pitänyt napakan linjan loppuun asti, tuli nyt sellainen tilanne, mitä agikentillä tapahtuu juuri ennen viimeistä estettä. Näin siis silmissäni, että hyvin saatiin tehtyä ja itse olin huono tuossa viimeisellä käskyllä. Tuomari sanoi, että koiralla tekniikka oli kunnossa, arvosana putosi kasiin siis tuplakäskyn vuoksi, joku vinous siellä oli ollut, varmaan seisomisesta maahanmenossa.
Sitten kehästä ulos hetkeksi.
z-liike 6. Jos seuraaminen on vaikeeta, ni se on. Ensimmäisellä suoralla koira hiihteli sivulla ja ensimmäinen asento istu, meni ihan harakoille. Jäi seisomaan, pidin itseni kuitenkin viileänä ja jatkoin menettämättä ajatusta, seuraava asento seiso ok, siitä seuraamaan tulossa taisi äännähtää, seuraava kulma oli yhteentörmäys, koira ei pitänyt kontaktia ja ei myöskään nähnyt, että nyt käännytään vasemmalle, viimeinen suora ok, mutta kun tulin maassa makaavan koiran kohdalle, se taisi vähän ennakoida mukaan tuloa ja ääni tuli koiralta myös tässä. Liikkeen jälken vapauttaessa äännähti ihan kunnolla.
Ohjattu nouto 8.5, Olin jo asettunut liike alkaa-tilanteeseen, kun tuomari lähtikin hakemaan arvontalipukkeitaan,vapautin koiran ja tultiin hetken päästä uudestaan liikkeen aloitukseen, arvonnassa saatiin vasen. Mielessäni iloitsin, sillä tässä tulee kapulan kanssa suorempaan eteeni istumaan kuin oikealta tullessa. Meille ihan hyvä merkille meno, hyvä kaari kapulalle ja hyvin tuli. Edessä piip-ääni kun otin kapulaa pois ja toinen piip, kun siirtyi sivulle. Tuomari sanoi, että muuten hyvä nouto, mutta lopun äänet vei pisteet.
Metallinouto 7. Hyvä nouto, mutta eteentullessa ääni kapulan luovutuksen kohdalla ja ennakoi sivulle siirtymisen.
Luoksetulo 0. Omasta mielestäni en ollut itse shokissa, vaikka huonosti oli mennytkin, vein reippaasti koiran liikkeen aloituskohtaan ja napakka maahanmeno käsky. Kävelin itse reippaasti koirasta poispäin ja kun matka riitti ja käännyin, oli Aron istumassa. Oli pompannut heti istumaan, kun lähdin sen luota. Lähti tulemaan ekalla käskyllä, mutta seisominen meni vähän pitkäksi, seuraava maahanmeno vaati kaksi käskyä, eteeni tuli hyvin ja siitä äänen kanssa sivulle.
Näin huonosti meillä ei vielä ole mennytkään, mutta eipä tuo nyt yllätys ollut. Koira oli koko ajan kehässä äänekäs, myös siirtymisissä piippaili, se oli epävarma ja siitä luulen johtuvan monet ihan turhat virheet, kuten väärä tunnari tai luoksetulon jätössä ylösnousu.
Koko kotimatkan tein treenisuunnitelmaa. Nyt me jäädään treenaamaan ja seuraavat kokeet ajatellaan hamaan tulevaisuuteen, yritetään nyt kuitenkin saada paketti kasaan ensi kevääksi. Suurimpana ongelmana on ääntely. Siitä yleinen mielipide on, että kieltäminen pahentaa tilanteen. Näin olivat kuulemma eilen Tavesilla kouluttaneet Juha ja Suski Korrikin todenneet. Jos kieltää, se useimmiten lisää sitä epävarmuutta ja painetta. Ja meillä ääntely on sitä epävarmuutta ja kyselyä. Viime maanantaina tein valkkuryhmän treeneissä kaksi noutoa, joissa kummassakin tuli ääni juuri kapulan luovutuksen ja sivulle siirtymisen yhteydessä. Silloin en niihin puuttunut, mutta tästä eteenpäin ei näin voi jatkaa. Oletan, että Aron kysyy palkkaa siinä edessä ollessa, kun palkkaa ei tule ja sanonkin sivu, purkautuu turhauma. Tämä kohta siis syynin alle heti.
Toinen on tuo seuruu, siitä en osaa vielä tänään sanoa, että miten sen kanssa nyt aloitetaan taas alusta. Nyt on vaan pakko taltuttaa tämä ongelma.
Ja palkattomuustreeniä me tarvitaanylipäätään, koska Aron selvästi kyselee liikkeiden välissä, että mikäs on kun ei tule palkkaa. Nyt kehuin ja riemuitsin, mutta silti käyttädyn Aronin silmissä eri tavalla kuin treenissä.
Mitäs tähän vielä voi sanoa, tästä ei kai voi nousta kuin taas ylös ja yrittää paremmin ja tarkemmin. Hyviä kohtiakin oli, kuten ohjattu nouto näytti ja tuntui hyvältä. Kyllähän tämän kanssa ja varsinkin niiden suuntien kanssa tuskailin elokuussa, hyvä että edes jotakin. Ja kaukot on toiset, jotka ovat hyvällä mallilla, tiedän miten tekniikkaa jatkossa vahvistan.
Kotipihassa oli otettava yksi tunnari sillä olihan se tämän päiväinen silkka vahinko? Naapurin hajustamat kapulat, vein itse oman sinne ympyrään samaan paikkaan kuin kokeessakin oli eli klo 12. Herra Aron meni kapuloille ja kahden ekan kapulan haisteltuaan nappaa siitä yhden, en antanut tulla edes luokse asti, kun sanoin, että höpö höpö ja etsi oma, nyt palasi takaisin kapuloille ja oma löytyi. Otin toisen tunnarin vielä, lisäsin ympyrään kapuloita, missä ei ollut mitään hajua, nyt lähti varovaisemmin kapuloille, piti haistella vähän viereistä puskaa ja kapuloita, katsoa minua ja vasta sitten nosti sen oman, eli ei ollut ihan varma tekemisistään, kun tuli vähän viivettä. Luovutuksissa pääsin palkkaamaan ennen piippailuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti