sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Tokon karsintakoetta ja omaa koetta

Eilen olin katsomassa Sport Dog Areenalla tokon karsintakoetta maajoukkueeseen ja kyllä tykkäsin kovasti seurata sitä. Tosi hyviä suorituksia ja hyviä ohjaajia. Eräs juttu sieltä jäi mieleen, mitä pitää omissakin harjoituksissa työstää. Siellä oli nimittäin yksilöliikkeissä ensimmäisenä luoksetulo ja seuraava liike tämän jälkeen oli seuraaminen. Heti kun luoksetulon liike loppui, ei mennyt todellakaan pitkää aikaa, kun seuraaminen alkoi siitä mihin edellinen loppui. Ja tarkailin sitä, miten ohjaajat palkkasivat koiran luoksetulon jälkeen, miten nopeasti ne otettiin haltuun ja miten nopeasti viritettiin seuraamaan.

No tänään meillä oli tiedossa maneesireenit iltasella. Oma aikani kului tänään suurimmaksi osaksi lasten kanssa ja samaan aikaan Jimmy oli Katjan kanssa Lahdessa näyttelyssä. Siellä Jimmy oli rop-veteraani ja häntä oli kuulemma heilunut koko ajan. Vallatonkin se oli ollut. No siis maneesille mentäessä Aronin mielentila arvatenkin huipussaan.
Aloitimme kuitenkin bh-paikkamakuulla. Tässä Aron makasi 6 min pätkän tosi hyvin, 2 minuutin kohdalla kävin palkkaamassa ja samaan aikaan aina yksi koira teki henkilöryhmää. Jo tuonne paikallamakuuseen mentäessä huomasin, että Aron ei ole hallinnassa siirryttäessä aloituspaikasta toiseen ja keulii koko ajan eteenpäin pongailen merkkejä sun muuta ympäristöä. Eli sen keskittyminen itse hommaan oli aivan hukassa. No jatkoimme henkilöryhmään ja voi vitsi kun piippaas ja häröili, ei auttanut kuin ottaa namikäsi ja sillä viedä, että sain sen ajatuksen seuraamiseen ja työhän. Tämä auttoi ja koira hiljeni ja saatiin muutama ihan hyvä pyörähdys henkilöryhmässä.

Tämän jälkeen olin suunnitellut, että nyt videolaite päälle ja huomio tämän viikon asioihin. Videokameran patterit oli jäässä ja video jäi ottamatta, mutta Pia Karinen kertoi sitten tarkkaan joka kohdan jälkeenpäin. Ideana oli, että otan suoran luoksetulon liikkuroituna, tämän jälkeen hyvä kehu ja suullinen palkkaus, haltuunotto ja siitä ruutuunlähteyspaikkaan ja ruudun suoritus. Aron jäi siis luoksetulossa hyvin mahin, tuli mielestäni tosi hyvin, istui edessäni suorana, mutta sivukäskyn suoritukseen sisältyi äänitehoste. Jos ääntä ei lasketa, se teki todella hyvällä draivilla ja uudella tekniikallaan tuon sivulletulon ja sai minut kehumaan sitä aidosti. Iloitsin siinä hetken ja siirtyminen ruutuun, huomasin, että tämä hallinta ja siirtyminen oli vaikeaa ja yritin ratkaista tilanteen juttelemalla koirallle, että mennään ruutuun. Joten Pia sanoi, että se näkyi koiran keulimisena ja sellaisena, että koiran katse harhaili etsien ruutua. No ruutun lähetys oli tosi hyvä, meni lujaa, suoraan ja kunnolla ruutuun, sinne seis, perään maahankäsky ja kohti koiraa mars, juuri ennen ruutua aloin kehua koiraa ja heitin pallon koiralle ruutuun. Tässä Pia sanoi, että olisin voinut kehua vieläkin iloisemmin. Joten hyvä harjoitus erityisesti minulle, huomasin, että näitä pitää todellakin reenailla ja paljon.

Tämän jälkeen tehtiin tunnari Pian kanssa. Koska takana oli viime viikolla kaksi onnistunutta tunnaria, oli vaikeuttamisen vuoro. Tunnari siis niin että liikkuri vie hanskoissaan kapulat. Viritykset Aronille ja liike alkoi, huomasin kuitenkin, että Aronin oli vaikea keskittyä liikkeeseen, sillä toiset koirat menivät ohi ja treenasivat siinä ja se kyllä katseli niitä muita. Etsi-käskyllä koira lähti vauhdikkaasti, haisteli ympyrällä olevia kapuloita ehkä kolme ja nappas sen kolmannen. Se oli väärä. Koira varmaan tajus itsekin ottaneen väärän, koska alkoi leikkiä sillä kapulalla ennen luovutusta. Uusittiin juttu ja nyt onnistui. Eli tuossa koira ei saanut palkkaa tuotuaan väärän, mutta kun toi oikean sai minulta kehuja ja namia taskuta.

Lopuksi vielä kaukoja. Näissä lyhyt etäisyys ja teki hyvin istu-seiso-maahan-sarjan. Tämän jälkeen piti tehdä seiso-istu-maahan, mutta seisomisesta istumisen teki vetäen takapäätä eteenpäin ja tämän jälkeen ei tullut enää niin napakkaa onnistumista.

Lopuksi seuraamisen yhteyteen jääviä liikkeitä. Näissä seuraamisessa on kyllä työsarkaa. Koira keulii ja väistää vasemmalle. Namiseuraamisella sain korjattua asennetta ja keskittymään hommaan. Jäävissä maa-käsky oli nyt vaikea, istu ja seiso menivät hyvin.

Että sellainen viikonloppu. Nyt tekee mieli vielä lähteä juoksemaan, en tiedä mikä vaivaa, mutta pakko mennä viilettään vielä Elviksen ja Aronin kanssa Suoramanjärvi ympäri :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti