Ja treeni jatkuu

Ensin tänään kotipihassa treeniä:
Kokeilin, että heitän eteenmenopallon kauas meistä, sanoin koiralle vapaa, se laukkaa kohti palloa, huudan maa, koira käy maahan ja sitten käyn palkkaamassa ja vapautan pallolle. Josko tällä tavoin saisi sisään ajettua maa-käskyä tehtäväksi vauhdista.

Sitten paikallamakuun alkuja, näissä sanoin vain maahan ja poistuin koiran luota seisomaan hetkeksi jonnekin, ei lähtenyt perään.

Lopuksi yksi liikkeestä maahanmeno ja siitä luokse, tämä ok.

Sitten tunnin päästä kentälle. Siellä Riikka-kasvis, Jari ja Loisto-sisko. Vein Aronin makuuseen ja Loisto otti luoksetuloa, hyvin jäi, mutta oli kuulemma heiluttanut häntää Jarille. Paikallamakuuta ihan muutama minuutti, nyt riitti, että jäi sinne nätisti.

Sitten Loisto meni autoon ja meillä suunnitelmana tehdä pk-tottis kaaviota liikkeestä maahanmenosta eteenpäin. Eteenmenopallo oli viety valmiiksi ja noutokapula esteiden luona.
Ensin ilmoittauduin Jarille, tässä piti ensin kytsiä estettä ja näkyiskö palloa, joten tein uudestaan ja nyt malttoi. Siitä liikkeen alkuun, hyvä maahamneno, luoksetulo ok ja istui hyvin eteen, sivulle siirtyminen vähän vajaa. (Tätäkin pitäisi jumpata jossain välissä). Tässä palkka.
Sitten noudot, heitin reippaasti meidän noutokapulan, Aron istui nätisti, mutta kapulasta lensi toinen pää irti ja parempi oli sanoa Aronille, että seuraa ja käydä hakemassa uusi kapula. Nyt uusinnalla Aron pääsi noutamaan, ihan perushyvä nouto, luovutus hyvä, sivulle tulo vajaa.
Sitten seurautin hyppyesteen eteen. Tästä alkoi murhe, koira räpiköi toiseen suuntaan esteen, muttei enää hypännyt takaisin. Nyt sen usko loppui. Voi apua. Otettiin monta kertaa, kunnes tuli kerran esteen yli ilman kapulaa. Parempi oli nyt jättää tähän ja jatkaa eteenpäin. A-estenouto muuten joo, mutta nyt kun meillä oli pienempi laippainen kapula, hukkui se nurmen sekaan, Jari meni näyttämään mistä kapula löytyy ja kun se vihdoin löytyi, annoin varmistavan käskyn kiipee. Tuli hyvin.
Lopuksi eteenmeno pallolle. Tässä pyrkii edistämään ja minä taasen askelin hidastamaan. Lähtee käskystä kyllä.
Että sellainen treeni, kaikki muu sujui paitsi se metrinen.

Kotipihassa jatkoin hyppyesteellä. Nyt korkeus 80 cm ja mitä huomasinkaan, hyppää hyvin poispäin, mutta kun tulee kapula suussa minua kohti, tulee epäusko ja huonoja hyppyjä minua kohti. Voi iik!! No sitten pyysin jo Petrinkin katsomaan ja Petri maallikkona sanoi, että mun pitää heittää kapula tosi pitkälle, jolloin Aronilla on tilaa hypätä. Heitin sitten pitkälle ja nyt saatiin pari varmaa suoritusta myös takaisin päin. Huh miten Aron läähätti, eikun kävelylle ja sitten vielä suihkuttelin sisällä sitä viilellä vedellä, että sain tasaantumaan. Ulkona näytti olevan auton mittarin mukaan +25, joten lämmin on.....Vitsi mieten elämä olisi helppoa ilman tuota metristä estettä.