sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Tokoilua viikonloppuna

Tokohurmos on vallanut minut :-) Osasyynä lienee mukava videot tokon Mm-kisoista, joita katselemalla kyllä treeni-into lisääntyy.
Mutta lauantaina koko perheen voimin lähdimme tuohon Suoraman kentälle ja Petra otti vähän videolle treenejä.
Tässä ruutu, josta ei kyllä itse ruutusuoritusta kovin hyvin erota :-)

Ohjatun kanssa saikin pähkäillä sitten tovin. Monta kertaa jouduin keskeyttämään suorituksen, kun Aron ilmeisesti ajattelee, että siitä kapulasta tulee palkka, joka eilenkin haettiin ja se menee käskyistäni huolimatta väärään suuntaan. Laitan tähän videon kuitenkin siitä, kun lopulta onnistuu ja voidaan lopettaa ohjatun treeni siihen siltä erää. Ennen tuota onnistumista se todella oli hakenut väärää ja sain ihan käydä sen silmin nähden nostamassa sitä kapulaa, että tämä on se mitä nyt halutaan.

Tänään sattui Outi poikkeamaan meillä, kun olivat rippijuhlissa näillä nurkilla. Jostain syystä näytin Outille meidän ohjattua ja näyttipä se kauhealta. Merkille menosta tuli banaani, kun kapulat häiritsee Aronia, lisäksi suunnat oli ihan hukassa. Jos kapulat hukkuvat nurmeen, ei Aron osaa vielä. Joten siirrettiin harjoitus hiekalle ja tehtiin vuorotellen vasen tai oikea. Koiran on pakko alkaa kuunnella mitä suuntaa halutaan.
Tämän lisäksi tehtiin yksi tunnari, Outi laittoi vaahteran lehden sen oman päälle. Aron teki hauskan suorituksen, meni suoraan sinne kapuloille, siirsi sen lehden ja toi oman, ei haistellut mitään muuta kapulaa. No tärkeintä on se oman tuominen.

Edelleen se ohjatun suunnat oli vaan mielessä. Konsultoin tässä Piakin ja tulin puhelun jälkeen siihen tulokseen:
-aikasemmin on otettu vain yksi suunta per treeni. Nyt valitettavasti Aron joutuu tekemään useamman. Sen pitää vaan kuunnella suunta eikä ajatella itse, että jos eilen sai palkan kun meni oikealle, niin menen sinne tänäänkin vaikka mitä sanotaan.
-kaikenlaisista kaavoista pitää päästä eroon. eli joskus palkkaan pelkän merkin ja joskus en. Kapuloita taakse ja niihin pitää nyt vaan tottua. Lisäksi hiekkaa ja nurmikenttää, kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Tärkeää olisi saada nyt Aronin selkäytimeen se, että se kuuntelee suunnan ja menee sinne,vaikkei kapulaa heti näy.

Tuumasta toimeen ja ensin hiekkakentälle. Siinä otin ensin seuraamisen kontaktia ja tein yhden pitkän suoran, missä kontakti ei kertaakaan tippunut, sitten takaisinpäin ja vähän vauhdin muutoksia, kerran huomautin suullisesti kontaktin tippumisesta, sen jälkeen skarppasi hyvin. Riemuista palkitseminen tästä.
Ja sitten siihen ohjattuun. Tehtiin ensin oikealta haku. Teki ihan oikein. Vau. Sitten väliin kaukojen alkua, yksi istumaan nousu ja siitä palkka. ja takas sen ohjatun pariin, nyt vuorossa vasen hae. Teki tämänkin hyvin. Merkeille menot oli siinä ja siinä, että menikö ravia vai laukkaa, kuuma oli eikä niin vauhdikas meno merkeille. Mutta suunnat onnistui. Koska tää vaivaa silti mun mieltä äärimmäisyyksiin asti, siirrettiin Aronin kanssa kapulat nurmelle jalkapallopelin viereen.
Nyt merkille menosta tuli banaani, ihan kuin merkkikäskyllä koira olisi ollut menossa kapuloilla, mutta kaarsi merkille, uusinnalla meni paremmin. Nyt pelkkä vasen hae ja voihan video, se teki sen. Riemua riitti tämän jälkeen ja koko jalkapallojoukkue tuijotti, että mikä noita vaivaa. Juu pelatkaa vaan teki mieli sanoa ;-) Joten treeni jatkuu.....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti