Huh, miten mukava ja antoisa viikonloppu on takana. Muistankohan kaikkea mitä opittiin ja koettiin, no yritetään....
Perjantaina Aronin sisko Pipsa ja omistajansa Anna ottivat meidän kyytiinsä ja ajeltiin meidän pihasta lähes suoraan Turun Hepojoen lammaslaitumen viereen. Ilma oli kuuma ja kun autosta nousi pihalle, meinasi pyörtyä kuumuudesta. Silti päästiin paimentamaan ja tehtiin kaksi kierrosta. Koirat vilvoiteltiin vähän väliä viereissä ojassa, mutta läähätys oli meillä kaikilla. Aronin paimenneuksessa itse koin iloisia elämyksiä ja saatoin ehkä vähän ymmärtää mistä siinä oli kyse. Meidän oppimista edisti se, että apuohjaaja oli lampailla ja jos Aron lähti mun lapasesta ja päätti syöksyä suoraan lammaslauman sekaan, apuohjaaja kertoi, että ei ole kovin hyvä juttu. Ja näin päästiin Aronin kanssa ajamaan laumaa eteenpäin ja sitten kun tuli aita vastaan, tehtiin jo melkein flänkki ja taas ajettiin lampaita toiseen päähän laidunta. Oli hienoa ja en olisi halunnut lopettaa, kun kerran päästiin jyvälle. Nyt vaan haluttaisiin tätä lisää ja omat lampaat tietty ;-)
Paimennusten jälkeen majoituttiin Outille ja iltaa viettettin syömällä itsemme lähes hengiltä. Hanna, Aronin veljen omistaja oli tehnyt maailman hienoimman kakun, bordercollie lammaslaitumella. Kakku oli hyvää ja siitä vietiin sitten iso pala myös Lentsulle. Olin luvannut Lentsulle kakkua, mikäli saadaan voittajasta ykköstulos ennen heinäkuuta. Joten Lentsu sai kakun päällä olleen bordercollien kiitoksena kaikesta.
Lauantai-aamuna satoi vettä kuin esterin sieltä, salamoi ja jyrisi, ihan myrskysi. Lentsun tokoviikonloppu kuitenkin aloitettiin ja koira aines oli tuossa melko bordercollie-voittoista, mikä nyt ei haitannut tietenkään. Tehtiin ns. tokorasteja pienemmissä ryhmissä ja näin päivän mittaan tuli tehtyä kaikkia tokon liikkeitä ja autettiin toinen toisiamme, miettittiin yhdessä ja saatiin myös Lentsun kommentteje eri juttuihin. Aivan kaatosateessa oli pakko pitää tauko, mutta muuten tokoiltiin koko päivä. Aron jaksoi ihan uskomattoman hyvin ja me saatiin paljon uusia juttuja meidän treeneihin.
La-iltana käytiin Outin nurkilla porukalla lenkillä ja taas syötiin, grillattiin ja herkuteltiin. Tietysti parannettiin maailmaa ja mietittiin niin koira kuin muita asioita. Lähempänä puolta yötä nukkumaan ja sunnuntai-aamuna koulutus jatkui Turun Kupittaalla klo 9. Keli nyt huomattavasti mukavampi, pienet sateet aamusta vaan piristi.
Nyt aamu aloitettiin ohjatun noudon treenillä ja sitten jatkettiin paikalla-oloilla.
Alla kuva paikka istuminen ryhmässä, Aron on siellä myös :-)
Ja tässä hyvä ja ryhdikäs asento istumisessa, tosin oli kuulemma kyllä vilkuillut naapureitaankin.
Yksilökierroksilla sai purkaa omia ongelmia. Otin aiheeksi meidän merkin ja siihen saatiin työstämisohjeita. Näytin Lentsulle miten me leikitään merkin kanssa meidän ympyrätreenissä ja miltä se näyttää vapaasti sivulta lähetettynä ja miten se meno huononee, kun otan perusasennosta. Ylipäätään Aron teki loistavia merkkejä, kunhan muistan jatkossa pari juttua. Jos palkkasin kaikista merkeille menoista, pysyi Aronin vire toistoissa hyvänä, se saattoi vähän ei niin hyvän merkille menon jälkeen ( joka palkattiin) tehdä tosi hyvän merkille menon. Jos alan tekemään sitä, että näen kaikissa merkeille menoissa jotakin vikaa enkä palkkaa, niin merkkimotivaatio huononee. Kokeiltiin myös muuttuuko merkille meno sen myötä, palkkaanko merkin taakse vai itseni taakse, näissä ei ollut eroa, mikäli olin tyytyväinen siihen, että koira menee sinne merkille. Jatko-ohje oli siis kasvattaa merkkimotivaatiota ja tehdä merkin taakse niitä kapula tai leluhäirikköjä tms, mutta merkille meno pitää saada niin hyväksi, että koira ihan hinkuaa päästä sinne. Myös koetilannetta varten teemme nyt myös sellaisen "nostan koirani virettä"-kikan ja treenaamme sitä erikseen. Tuossa liikkeessä on pitkä aika siitä kun "liike alkaa" siihen kohtaan, kun liikkuri lopulta sanoo, että käsky ja saan luvan lähettää merkille. Tähän kohtaan teen pienen näkymämättömän virityksen, mistä koiran vire nousee, ja että kohta saa ampua merkille.
Alla Aron merkillä
Lähdetäänkö merkille?
Ohjattua-noutoa me oltiin erikseen tehty aamulla ja tässä tehtiin tosi hyvä treeni. Lentsu katsoi meidän vasen hae-jutun ja siinä koira meni kyllä vasemmalle kapulalle, mutta oikoo jo tosi hyvin. Eli kaari saisi olla paljon parempi. Tehtiin sitten niin, että haettiin vain vasenta kapulaa tänään ja kapula siirtyi entisen viiden metrin etäisyyden sijasta nyt 8 metriin ja tuli vähän myös alemmaksi ensin verrattuna muihin kapuloihin. Tätä tehtiin parin toiston verran ja sitten vasen kapula oli samalla korkeudella kuin muut, mutta etäisyys oli sen 8 metriä keskikapulasta. Aron teki tähän tosi loistavan kaaren ja jo yhden treeni kerran jälkeen se näytti hyvältä. Lentsu oli samaa mieltä kuin mitä olin jo kuullut, että koira oppivat äkkiä tuossa oikomaan, mutta mitä enemmän teen nyt näitä kaaria, sen vähemmän koira oikoo ja tekee kokeessa varmemman suorituksen. Joten kotioloissa tehdään nyt vaan kunnon kaarta, että se suoritustapa mennä kapulalle tulisi varmemmaksi.
Toisena ongelmana halusin sunnuntaina miettiä tunnaria ja tässä on taas kerran ongelmia. Huh ja yök koko tunnari. No Aron on tässä nyt epävarma ja ylittää oman kapulan, varmistelee ja haistelee ja toi väärän. Koiran kanssa käytiin tekemässä kävelykierros ja hetken päästä uusi tunnari. Nyt toi oikean, mutta vaikutti olevan vähän stressissä ja pelleili kapulan kanssa sitä tuodessa. Eli nyt koti-ohjeina tehtään tunnaria niin, että piilottelen vaan sitä omaa ja sellaista tunnaria (mikä on vaikea) missä kapulat on ihan vieri vieressä ja koira lähetetään läheltä ja olen itsekin siinä vieressä. Epävarmalta näytti siis tuo meidän tunnari ja nyt ei tehdä kisatunnaria pariin viikkoon, vaan nostetaan itsetuntoamme tuon liikkeen suhteen apuharjoituksilla.
Yksilökierrosjälkeen tehtiin vielä hauskaa häiriötreeniä. Oltiin kaikki isolla ympyrällä, joka toinen treenasi omalla paikallaan kaukoja ja joka toinen vain leikki koiransa kanssa ja yhden piti kiertää seurauttamalla koiraansa muiden ympärillä. Eli siinä oli kaikille haastetta.
Sitten liikekohtaisia vinkkejä, mitä sain omiin treeneihini viikonlopun aikana.
Kaukokäskyissä meidän pitää treenata nopeita vaihtoja. Voittajassa vaihtojen välillä sai olla viivettä, nyt siis nopeita vaihtoja.
Merkille meno ja ruutu. Tässä kun lähetän koirani merkille, voi lähettää koiran heti ruutuun, jossa on pallo valmiina palkaksi siitä, että meni merkille. Näin merkille meno tulee kannattavaksi, kun lähes heti kun koira on merkin takana, saa laukata ruutuun palkaksi.
Kapuloiden pitotreenissä tehtiin vähän toisenlaisia vauhtinoutoja, mitä me ollaan tehty. Näissä kapula viedään koiran kanssa yhdessä ja kapulan kohdalla vähän hetsaillaan. Sitten poistutaan kapulan luota kauaksi ja sielläkin koiraa vähän hetsataan, koira "päästetään" tai lähetetään kapulalle, kun se on oikein hyvässä vireessä. Kaikki päivän koirat lähtivät kapulalle ihan miljoonaa ja tulivat ilman kapulan pyörittelyjä yhtä lujaa takaisin. Kyseistä hommaa tehtiin mm. Edi-bc:lle, joka inhosi metallia, mutta tällä tavalla nappasi suoraan metalliin kiinni ja toi sen pyörittelemättä ohjaajalleen. Tunnarikapuloilla tehtiin myös pitotreeniä ja näissä ei ihmisen kädet menneet olleenkaan kapulaan, koko juttua tehtiin niin, ettei ihminen koskenut kapulaan. Koiran piti siis nostaa kapula maasta, istua ohjaajan edessä kapula suussa ja heti kun se piti purematta kapulaa, se palkittiin lennossa. Tässä päästiin äkkiä pitkiin pitohetkiin ja Aron piti kapulaa suussaan hyvällä otteella, hauska harjoitus.
Kääk, nyt taitaa mun vire jo loppua tähän kirjoittamiseen. Taidan naputella myöhemmin lisää. Kivaa meillä oli ja kotimatka Annan kanssa meni vaan siinä, että työstettiin oppimaamme. Olen niin tyytyväinen Aroniin, joka yrittää aina parhaansa vaikka useimmiten häiritsen sen oppimista tai toimin epäloogisesti. Silti se on kultainen, joka tekee parhaansa. Miten voisi sitä parasta ystääväni kiittää? Kiitos kuitenkin Lentsulle, joka jaksoi koko viikonlopun olla ihan huippu. Loppuun hauska kuva Miinusta ja Bertasta, joiden yhdessä tekemistä on ilo katsoa, kuten myös monen muunkin.
Kiitti, kun jaksat kirjoitella noin pitkästi! Lisää tekstiä odotellaan, kun sitä vielä taisi jäädä "jemmaan" :-)
VastaaPoista