keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Jälkikoetta järjestämässä

Eilen oli Tavesin jälkikoe, jota oltiin kyllä suunniteltu pitkään. Jäljet oli mun lempipaikassaVarsamäessä ja jo talvella siellä kahlailin ja katselin hyviä janapaikkoja. Meillä oli tuomarina Mika Mattila, viime syksynä valmistunut tuomari, joka omasi tosi hyvät perustelut syksyllä järjestetyssä tuomarikolleegiossa, jossa itse olin arvioitavana. Ja kun tuomari asuu vielä näillä meidän nurkilla, oli valinta jo hyvän aikaa selvä. Haluttiin tarkka ja oikeuden mukainen tuomari, valinta oli loistava.
Jälkiä suunniteltiin ensin katsomalla niitä janapaikkoja, sillä tuomari halusi sellaiset janat, joissa näkee koko janan. Juu, voittajaluokassa janan pituus on 50m, joten janaa ei voi tehdä risukkoon. Meidän kokeessa oli onneksi tosi hyvät tekijät, sillä Maarit ja Tom Isaksson on ennenkin järjestäneet jälkikokeita ja oli helppoa olla heidän opissaan. Jälkipaikat katsottiin siis ensin luonnossa, sitten ne piirrettiin kartalle ja merkkausvaiheessa Tomppa mittasi matkaa ja me Sepon kanssa käveltiin perässä merkaten jälki ja keppien paikat. Seppoon oli kiva tutustua, sillä hän on ollut Tavesissa jo vuodesta keppi ja kivi. Voittajaluokan jäljen merkkauksiin meni yksi ilta, seuraavana aamuna jatkettiin Maaritin kanssa ja sain itse suunnitella avoimen luokan jäljen, Maarit kulki perässäni ja mittasi matkan. Tämä jälki oli kyllä loistava ja sen ajanut koirakko saikin siltä täyden pisteet sitten itse kokeessa. Alo ja avo-jälkiä oli tekemässä myös Liisa Viitanen (kivaa saada partisverta näille kentille :-). Eli pari iltaa ja päivää meni jälkien tekoon. Esineruudun kävivät Maarit ja Tomppa tekemässä su-iltana ja itse kirjoittelin osallistujalistaa. Jälkikokeeseen oli tulijoita vaikka kuinka paljon. Oli myös paljon vaihtuvuutta, sillä monta koirakkoa perui osallistumisen mm. eläinlääkäritodistuksella ja sain sitten soittaa varasijoilla oleville ja kutsua kokeeseen. Tervetuloa-kokeeseen kirjeet lähtivät viikkoa ennen ja palkintojakin piti miettiä. Aikataulut laski Maarit ja ne kyllä toimivat koe-iltana. Piti miettiä monelta mikäkin jälki kävellään ja sitten ajetaan, koska tehdään esineruutu ja mihin aikaan siirrytään Niihaman kentälle. Yllättävän paljon pieniä juttuja, kuten se, että roskaa ei haluttu jättää meidän jälkeemme metsiin, joten Maarit jakoi tupakoiville kilpailijoille tupakkapurkit, että tuodaan kaikki jäljet pois metsässä. Metsän omistajaan kannattaa olla nyt väleissä.

Koe-iltana kaikki sujui hyvin. Kaikki kilpailijat löysivät pois metsistä, avoimen luokan koirakko Minna Hilden ja Ruskamäen Nikolai sai täyden pisteet maastoista, vau! Yllättävän paljon pisteitä hukkui janoilla, joten janalla eteneminen, jäljen nostaminen ja oikeaan suuntaan lähteminen on vaan treenattavia asioita. Esineruudussa meillä oli helpot esineet, kuten Petran vaalean punainen my little pony, jonka jokainen koira löysi.

Tuomari ja Tomppa yrittävät nähdä mitä janalla tapahtuu


Tottiskentällä nähtiin hienoja suorituksia ja hienon tuloksen teki Sari Kärnä ja Kurt, sillä saivat 92 pistettä tottiksesta ja maastosta kertyi 193, joten ykköstulos pistein 285 siitä tuli, kolmas sellainen heille ja käyttövalion arvo. Onnea!! Sari Pitkänen ja Tytti jättivät yhden kepin maastoon, mutta esineitä löysivät kaikki, tottis 87, joten koularihan tuosta tuli, tosin ykköstulosta hekin metsästävät. Tarkemmat tulokset löytyy tavesin sivuilta.

Sari ja Tytti jäljen jälkeen

Sari ja Kurt tulee onnellisina jäljiltä, kaikki kepit löytyi
Esineruutuun lähdössä Minna Hilden ja Ruskamäen Nikolai
Riikan Frida löysi myös esineet


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti