Merkillistä touhua, joka aamu soi herätyskello, vaikka vapaalla ollaan. Tänään se soi sen vuoksi, että halusin olla hyvissä ajoin kehän laidalla. Kohteena siis Pirkkahalin Tampere-kv. Valmisteluissa pystyin taas huokailemaan onnesta, miten helppo on bordercollie valmistaa kehäkuntoiseksi verrattuna partacollieen. Tosin alkuasetelmatkin oli selllaiset, ettei Aron ole parhaassa turkissaan, tiputtanut juuri puolet pois. Lisäksi en ole saanut lihotettua sitä raakaravinnolla juuri mihinkään, vaikka rasvaista lihaa menee monta pötköä viikossa. Joten sellainen kuivan kesän orava se nyt on, tuntuu, ettei lihaksiakaan ole siinä määrin, mitä joulun aikaan vielä oli. Mutta näillä korteilla pelattiin mitä kädessä oli.
Kehässä Aron oli yksin, kuten käyttöluokissa tuntuu olevan. Meidän onni tietysti. Liikkeiden näyttäminen ei ole meidän vahvin laji, sillä häntä nousee heti turhan korkealle ja yritän viedä aika hitaasti. No seisottamisessa Aron on tosi hyvä ja tänäänkin häntä heilui koko sen ajan kun tuomari saneli kehäsihteerille pitkää arvostelua. Arvostelu oli mielestäni hyvä ja oikeudenmukainen. Tuomari tanskalainen Tomas Rohlin oli reilun kerhon mies eikä jakanut eri:ä kuin parille urokselle. Saimme siis mekin Eh:n ja käyttöluokan voiton ainoana koirana.
"2½ years, big boy. Nice type of head, good skull and muzzle. Enough underjaur. Dark eye, flexible ears. Very good body propotions, but would like more substance. Very good bone, enough ribcage. Would like stronger feet. Enough angulations in front, good behind. Very proud of his tail. Excellent coat texture. Moves well from side but would like more efficienscy. Needs much more stability in front, good behind. Excellent temperament."
Löysin Aronista kuvan bordercolliefoorumilta, ihan Aronilta näyttää :-)
Kehäkierroksen jälkeen kävin suorittamassa vähän shoppailua, tosin siihen mun rahat sitten menikin, että piti saada uusi treeniliivi ja vielä pinkki sellainen. En tiedä onko vähän turhan sähäkkä, mutta jos huomenna äidit pukee päälleen aamutakkeja tai yöpäitoja paketeistaan, minä voin pukea ihan itse järkätyn äitienpäivälähjan päälleni. Aron sai myös uuden ruokakupin, joku ihme päähän pinttymä mulla tässäkin, että keraamiset kupit on parhaita kotikäytössä ja Aron lunasti itselleen hienon limevihreän luun-kuvalla olevan ruokakupin sillä lahjakortilla, mitä saatiin, kun oltiin Tamskissa vuoden tokokoira 3.sija. Eli ihan hyvä reissu. Huomenna jatketaan agilityn puolella esillä olemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti