Kokeenomaista treeniä

Tänään oli tiedossa kokeenomaiset tokotreenit Niihaman kentällä. Porukkana oli järjestämässä Karisen Pia ja muut viime talvena maneesilla treenanneet. Erinomaista treeniä tulevalla koekentällä, sillä tuolla Niihamassa on tokokoe 2.6 ja olen lupautunut sinne kokeeseen sekä osallistumaan että työntekijäksi. No tehtiin ihan kehänauhalla varustettu kehä, käytössä koetta varten hommatut uudet kapulat jne. Pia oli liikkuri ja minä tuomari alemmissa luokissa ja varmaan kaikki osallistujat saivat vähän kokeenomaista tunnelmaa.

Omasta asenteestani antaisin itselleni karkkipussin palkinnoksi. En jännittänyt enkä hermoillut koiran kanssa, pystyin toimimaan lähes niinkuin olin suunnitellut ja mikä kaikkein tärkeintä, osasin mielestäni kertoa koiralle liikkeiden väleissä, että se on super. Tämä asenne täytyy pitää sinne koetilanteeseen asti samana.

Aronin luokissa aloitettiin paikalla oloilla. Tehtiin voi ja evl-koirakot yksi yhteinen ryhmä ja evl-luokan mukaiset paikka istumiset oikein hyvin sekä paikalla makuu häirittynä itse ollen piilossa, tämäkin oikein hyvin. Ainoastaan Aron nousi ylös viereisen Sarin istu-käskyllä, että siinä ennakointi.

Aronin omassa suorituksessa Aron teki juuri ne virheet, mitä jo viikolla olen listannut ylös. Joten niiden suhteen ei mitään uutta, kuin että treenata pitää niitä nyt palasina.
Mutta itse suoritukseen: aloitin liikkeestä istumisella, siinä istui käskyn kuultuuaan. Sitten luoksetuloon, tässä teki niin hyvän luoksetulon kaikkine osineen, että en saa varmaan ensi yänä nukuttua, kun tuntuu, että onnistuminen on niin mahtavaa. Se luoksetulo oli sekä Sari Kärnän että Karisen Pian mielestä täysi kymppi, joten uskotaan heitä :-) Siitä palkaksi iloiset kehut ja lähetys ruutuun. Aron teki tosi hyvän ruutuun lähdön, ainoastaan ruudun etunauha tuli ruutuun mennessä Aronin takajalkaan kiinni ja hiukan häiritsi, sillä kun huusin seis, putosi Aron suoraan maahan, kun samaan käskyn hetkeen se ihmetteli, mikä sen jalan mukana tuli. No siellä se makaili nätisti sekaisen ruudunnarujen keskellä, kunnes sai luvan laukata sivulleni. Perusasennon jälkeen palkkasin lelulla, sillä nämä kaksi liikettä oli kuitenkin tosi loistavia.
Sitten metallinouto, jäi vähän vinoon kapulan kanssa ja ennakoi ihan inasen , kun kapulan luovutuksen jälkeistä sivulle siirtymistä. Hyppynouto hyvä myös, mutta siinä vielä isompi ennakointi sivulle siirtymään. Tässä taas lelupalkkaus tähän väliin.
Sitten sen murheenkryynin pariin, nimittäin tunnariin. Vaikka miten viritin Aronia, että nyt etsitään oma ja ole nyt tarkkana, se toi väärään. Meni rauhassa kapuloille, haisteli pari ja kolmannen kohdalla nosti sen kapulan ja katseli minua, että mitä mieltä olen ja päätyi tuomaan sitten sen minkä oli nostanut. Väärä se oli. Nyt on hyvät neuvot kalliit. Millä saan Aronin tunnarilokeroon kahden vauhdikkaan noudon jälkeen?
Loppuun kaukot. Tässä alasmenoon vaadittiin kaksi käskyä. Kaiken muun teki oman tasonsa mukaan, seiso-maa kohdassa meni vähän vinoon maahan ja taka-käskyn teki yhtä vajaasti kuin viikolla. Kaukoja treenataan nyt jatkossa vaan näitä kahta vaikeinta, ei koko rimpsua varmaan nyt ollenkaan.
Kaukojen jälkeen kunnon palkitseminen ja palkkiona uusi ihana fleecenarulelu, jota Aron selvästi rakastaa. Hyvä mieli ja kyllä teki hyvää onnistua edes jossakin, kun olen ollut vähän epäonnistuja asenteeltani. Kirjastosta hommattu Kilpailemisen taito on nyt kuitenkin luettavana ja siellä on kyllä paljon asiaa mm itsetunnosta, mikä pitää olla kohdallaan, jos haluaa olla hyvä :-)
Kiitos Pia, Sari, Marika, Miinu, Maarit hyvästä koetreenistä!!