sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Onko elämä vain tokoa?

Otsikon mukaan päätin, että yritetään treenailla jotain muutakin, joten aamusta Varsamäen ihaniin metsiin.

Esineruutu: Tallattiin Elviksen kanssa ruutu huolellisesti ja sitten vietiin Aronin kanssa 4 esinettä ruutuun, molempiin takakulmiin, keskelle ja vasemman laidan puoleen väliin. Teemana mielikuvaruutu osa 1/5. Aron tekee nyt 5 mielikuvaruutua ja kuudes ruutu on sitten tsekkaus, että auttako mielikuvat. Tänään ruutu oli ihan huippu, 4 pistoa ja 4 esinettä, paineli ihan suorana minne näytin. Oli siis super!

Jälki: Vanheni 1½ h ja matkaa 0.97 km, 4 keppiä. Tuo pituus ei ihan pidä paikkaana, sillä sport-träkkerin kaaviossa näkyy joku ihmeen edestakainen syherö, jossa olisin muka ylittänyt tien, mutta ihan pelkkä kulma siinä pitäisi olla. Hirveesti hirvikärpäsiä, hirven jälkiä eikä hirviä. Kaksi polun ylitystä, jonkin verran kulmia.

Jäljen ajo: lähti janalla viivasuorana, reagoi hyvin jälkeen, täydellinen takajälki, jota ajoi voimakkaasti, liinan päässä sanoin ääneen että takajälki. Aron vaihtoi suuntaa ja sitten mentiin. Aron ajoi todella hyvin ja kaikki kepit löytyi, kulmat hyvin, kulki loistavasti jäljen päällä, ei yhtään ylimääräistä ympyrää. Joten olin enemmän kuin tyytyväinen Aroniin, takajälkeä ei nyt jaksa ressata.

Kotipihassa: kaksi ruutuun menoa, hyvin laukkasi mun valkoisilla nauhoilla ja oransseilla tötteröillä varustetun ruudun keskelle. Lähetän salaista telepatiaa ensi viikonlopun kokeen järjestäjälle, että olisipa hyvin merkattu ruutu, please.
Ja muutama liikkeelle lähtö seuraamiseen, piippaa. Suullisella kehumisella rauhoittuu, meillä selvästi epävarmassa tilanteessa tämä kohta. Nyt ei siis namia tai palloa tuohon, vaan suullinen kannustus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti