lauantai 13. elokuuta 2011

Jälki nro 7, esineet ja pienet tokot

Tälle päivälle oli sovittu Kärnän Sarin kanssa metsätreeniä ja Aronia tarkkaillen lähdimme liikenteeseen jo aamusta. Aron ei mielestäni onnu, liikkuu iloisesti, mutta ihan kun sillä olisi jumitusta etupäässä. Lähdettiin siitä huolimatta jälkimetsään.
Ensin vaan käytiin kannustamassa Pipsa-bordercollieta Takuttien agilitykisoissa, saivat -5 siltä ensimmäiseltä radalta mikä nähtiin, mutta kivan ja hallitun näköistä menoa.
No jälkitreenit tehtiin Sarin kanssa Teiskon tien varteen, siellä oli sellaista hyvin kallioista ja sammaleista mäntymetsää ja hyvä jälkipaikka oli. Itse tein Kurtille 1.4 km pitkän jäljen ja kyllä oma kunto oli koetuksella tuota talloessa, siellä oli meinaan kalliota ja jyrkkääkin rinnettä.
Ensin käytiin kuitenkin esineillä. Siinä heti alkuun kiemurteli maassa kyykäärmeen poikanen, jätettiin henkiin, kun meni eri suuntaan missä meidän ruutu oli. Kuitenkin tieto siitä, että kyitä on oletettavasti enemmänkin. Onneksi tehtiin nopeat treenit. Ruutu täysi kokoinen ja toinen treeni nyt Aronille, missä vietiin yhdessä esineet ruutuun ja jätettiin ne sinne. Ja aika sukkelaan ne Aron kävi hakemassa ne.

Aronin jälki 1½ vanha, pituus 900m ja 6 keppiä jäljellä. Jana suopursuissa ja Aron etenee kivasti suoraan kohti jälkeä. Taisi mennä muutaman metrin yli jäljestä kunnes kääntyi sieltä oikeaan suuntaan ja matka alkoi. Taisi varmistaa vielä jotakin, mutta päätyi itse oikeaan suuntaan. Jälki kulki näillä poronjäkäläkalliollilla, välillä kivettiin ylös ja sitten taas alas. Jälki kulki myös erään hakkuuaukean läpi ja lisäksi siellä oli paljon polun ylityksiä sekä jälkeä polulla. Nämä polut olivat vaikeita Aronille, varmistelee tosi paljon. Ja keppejä nousi vain 3 eli toiset kolme jäi sinne metsään. Eka ja vika nousi, mutta huolestuttavaa oli, että noin monta jää. Kun edellissä jäljillä Aron on ollut tosi varma kepeissä. Onneksi se nosti ihan itse viimeisen kepin ja pääsin palkkaamaan, mutta nyt täytyy selkeästi panostaa keppeihin ja niihen motivoimiseen. Sekä tarjota lisää jäljestyskokemuksia Aronille.
Sarin Kurt oli ihan älyttömän hyvä ja selvitti todellisen haastejäljen. Ihan huippu!!

Jotta agilityä näkisi riittävästi, lähdin vielä katsomaan Annan ja Nellin agilityä, jotka tekivät yhden yliaikanollan sekä nollaradan mini kolmosissa. Kivaa oli nähdä myös Niutasen Erjaa ja Hillaa tositoimissa agilityradalla.

Iltasella tokoiltiin vielä hiukan kotipihassa, vähän merkkiä, ohjatun molemmat suunnat sekä tunnari. Kaikki onnistui.

Huomenna saadaan jännittää pk-suomenmestaruutta, lisää Annan (Pipsa sekä Nelli) agiratoja, Kurtin näyttelyä, Jäbän näyttelyä ja mitäs vielä.....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti