tiistai 9. elokuuta 2011

Ohjatun kanssa menee hermot

Olen tokottanut Aronin kanssa ahkeraan. Nyt kun olen vielä kesälomalla eikä mitään ihmeellistä ohjelmaa ole sovittuna, ehtii puuhastella tokonkin parissa jopa aamuin, päivin ja illoin. Treenaillut olen itsekseni niin kotipihassa kuin läheisellä Suoraman kentällä. Eilen illalla siellä oli valtavasti häiriöitä, kun kaksi mopopoikaa rässäili mopoillaan siinä vieressä ja nurmikentällä oli menossa jalkapallo-otteluita, joten tässä hiekkakentän puolella verrytteli kokonainen nappulaliiga samaan aikaan. Onneksi Aron ei näistä välittänyt sen ihmeemmin.

Ohjattu nouto on ollut mielessäni päivin ja öin. Löydän juutuubista toinen toistaan hienompia ohjattuja noutoja, joissa koirat laukkaa miljoonaa merkin taakse, asettuvat sinne terävästi ja tekevät hyvän kaaren oikealle kapulalle. Monista yrityksistä huolimatta en itse pysty samaan. No erikseen on tehty merkkitreeniä. Tässä aina ensimmäinen merkille meno on löysä ja säälittävä, uusinnalla parempi. Merkille meno, josta pääsee ruutuun on aina parempi. Olen myös vaihdellut palkan heittopaikkaa hakien mikä on paras. No Aronin mielestä parasta on saada oma pehmopossu tuosta palkaksi ja sen eteen se yrittää kyllä parastaan.
Ohjatun suuntia on tehty leluille. Ilmeisesti viime perjantain ruudun lähellä olo sekoitti Aronin pakkaa ja tämän vuoksi tuli epävarmaksi, nyt leluille menoa on harjoiteltu ihan helposti. Sitten huomasin kotipihassa, että vaikka on vain kaksi lelua, jos ne sijaitsee pihan takarajalla, on sen vaikea hahmottaa siihen suuntaan menevä kaari. Jos teen ohjatun noudon keskellä pihaa, on koiran helpompi tehdä oikein. Aamulla kaaret vasemmalle ja oikealle näytti hyviltä ja nyt iltareenissä otin taas kapulat mukaan. Nyt kun keskikapula tuli sinne taakse, meinasi taas mennä pakka sekaisin. Koira pyöri merkin takana suunnan kuultuaan kuin pienellä ympyrällä tietämättä mihin suuntaan lähteä ja sitten se suuntasi keskikapulalle. Tässä vaiheessa napakka ei ja uusi mahdollisuus juosta merkille ja suunnata reilusti suunnan mukaan. Sain kyllä onnistuneita toistoja, mutta miten tää voi olla niin vaikeeta. Perustan kyllä jonkun yhdistyksen kuten on-ryhmä, joka on tarkoitettu ohjatun noudon kanssa sureville. En tiedä saisinko jäseniä... Viimeisenä treeninä tein nämän liikkeen kanssa tänään niin, että laitoin vasemman kapulan tilalle Aronin possun ja tiesin, että tämä ainakin onnistuu. Ja niin teki, Aron hallitsi suunnan ja kaaren ja sai possunsa.

Kaikkia evl:n liikkeitä on tehty viime päivinä. Tunnari on taas voiton puolella, tosin olen itse vienyt kapulat jne. joten kovasti odotan perjantain tokoryhmää, että saan liikkurin kanssa tuon tehdä. Luoksetuloissa olen ottanut lähinnä vain suoria luoksetuloja, niin seisomisasennosta kuin makuustakin. Äsken kentällä otin ylipitkillä etäisyyksillä ja tässä stoppi olisi voinut olla terävämpi. Mutta eipä ennakoinut ja se on hyvä se. Pääpaino meillä on näissä luoksetuloissa on nyt kunnon laukka.
Jäävissä maa ja top- käskyt on hyvin hallussa, mutta istumisen suhteen tulee eniten virheitä. Eilen sitten naksuttelin kaikkia näitä asentoja ja ei voi muuta sanoa, kuin että liikkeestä seisominen on nyt hyvä :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti