sunnuntai 28. elokuuta 2011

Päivä alkoi aamutreenillä Valkeakoskella

Sovittiin Koposen Riitan kanssa heti aamuksi treffit Valkeakosken kennelkerhon kentälle. Tuolla järjestetään ensi kuussa Suomen partacolliet ry:n koe, joten käytiin vähän hakemassa hyvää tunnelmaa tuolla kentällä, tosin ennestäänkin kennelkerhon kentältä on mukavia fiiliksiä.

Treenailtiin siis kaksin aamusella ja rauhallista oli. Aron oli täysin äänetön kaveri toisen kierroksen toisiksi viimeiseen liikkeeseen saakka, joten Aronin mielentila oli aivan erilainen kuin eilen aamulla. Mitä sitten tein eri tavalla? Tänään käytiin ensin kävelyllä paikan päällä(eilen vein koiran suoraan autosta halliin), kenttään ei sisälly mitään agilityyn liittyvään mielenkohoitusta, mutta vaikea sanoa muuta. Kävin tekemässä ensin meille evl-treenikentän ja sitten hain koiran autosta. Laitoin toiselle sivulle luoksetulomerkit 10m välein, ruutu valmiiksi, siellä oli possukin valmiina, z-merkit oli ja merkille lähetyspisteen paikallakin oli yksi tötterö. Joten tuntui, että nyt ollaan ihan merkkiviidakossa. Nurmi oli pitkää ja ruudustakaan ei näkynyt kuin ihan ne merkkien päät. Ja luoksetulomerkeiksi valitsin tietoisesti ne isoimmat, ruudun kulmamerkeiksi ne pienemmät. Ja tästä oli hyvä aloittaa.

Aloitimme Aronin kanssa luoksetulossa. Asenne liikkeen alussa hyvä, meni maahan hyvin jne eli loistava mielentila. Ensimmäinen luoksetulo suorana, palkka vasta toisen luoksetulomerkin jälkeen. Hyvää laukkaa tuli. Sitten sama uusiksi ja nyt ensin stoppi, sitten maahanmeno, tuosta jälkimmäisestä asennosta palkka. Aron lähti yllättävän lujaa ja on se kyllä haastavaa katsoa se kohta, missä stoppi käskyn antaa. Nyt oma käsky oli vähän myöhässä ja pysähdyspaikkakin oli sitten jo lähellä maahanmenopaikkaa. Riitan mielestä Aron pysähtyi heti käskyn kuultuaan.

Sitten viritys tehdään merkki ja ruutu, ruudun paikka oli luoksetulon lähtöpaikan viereisellä sivulla. Eli tuo vanhanaikainen testi, koira menee helposti sinne, mistä edellinen liike alkoi. No merkille meni hyvin, stoppasi rinta ruutua kohti, sitten lähti kohti ruutua, mutta meni siihen vanhanaikaiseen ja suuntasi kohti luoksetulomerkkejä. Kutsuin koiran uudestaan merkin taakse seisomaan ja uusinnalla lähti suoraan kohti ruutua, siellä luonnollisesti possu odotti ottajaansa. Uusittiin vielä kerran koko rimpsu, eli merkin kautta ruutuun. Nyt meni hyvin ja suoraa lujaa ruutuun. Hyvä mieli tästä.

Sitten päivän z-liike. Tänään tein taas kokonaisena liikkeenä, järjestys oli istu-seiso-maa ja Aron teki superhyvin. Riitta liikkuroi ja me tehtiin. Aron lähti mielestäni hyvin seuraamaan, oli äänetön ja asennot oikein. Onnistuneen maahan-menon jälkeen tulin suoraan koiran sivulle ja vapautin palkaten riemuisasti.

Ekan kierroksen loppuun vielä seuraamista liikkuroituna. Palkkasin namilla pariin kertaan kun teki hyvin, Riitta seurautti meitä suoria, täyskäännöksiä ja hidasta käyntiä. Aron teki hyvin ja hiljaa. Olin oikein tyytyväinen ja Aron pääsi hetkeksi autoon huilaamaan.

Lepotauon jälkeen jatkettiin tunnarilla. Tämähän meni nyt sitten ihan persiilleen, toi vaan jonkun. Ihan hirveen ärsyttävää, mutta mitäs menin eilen viemään tämän meille usein epävarmassa tilassa olevan liikkeen koetreeniin. Ihan itseäni syytän. Yritettiin uusia liikettä, mutta kun siitä ei nyt tullut mitään, ihan turhaa. Palataan taas alkuun ja toivotaan parasta.

Sitten hyppynouto. Hyvää on se, että koira ei varasta noutamaan, jos sanon varmistavan odota-käskyn ennenkuin liike alkaa. Itse yritän vaan nyt opetella heittämään kapulan. Yritän heittää tuon metallin heti esteen taakse, en kauas, mutta nyt kapula pomppi nurmella tosi pahasti vasemmalle sivuun, joten uusittiin mun heittoa. Itse nouto hyvä, luovutus hyvä, mutta päivän eka piip tuli sivulle siirtymisessä. Tuo ääni on kyllä liittynyt juuri tuohon kohtaan ainakin viime maaliskuusta saakka, enkä ole saanut sitä pois. Itse siirtyminen kärsii, jos yritän saada ääntä pois, esim, pk-kokeessahan tuosta siirtymisestä tuli erikseen maininta, että tekee sen voimalla käyttäen takapäätä. Harmi tuo ääni, treenattiin vuoden verran sitä, että pyörähtää oikealla tekniikalla sivulleni. Joten tämän illan naksuttelutreenissä alkoi käsky takaa :-) Saisinko sillä yhden pisteen vähennyksen pois meidän kokonaisuudessa?

Lopuksi ohjattu nouto, nyt oli vaikea miettiä mihin kapulat, kun ne hukkui nurmeen joka paikassa. Eilen illalla vähän jauhettiin tätä liikettä Aronin kanssa (mistä en kirjoittanut tänne mitään), joten nyt tein tämän mahdollisimman helpoksi. Vein koiran merkin taakse, kapulat koiran sivuilla 5m leveyssuunnassa ja 2m syvä, kävin vielä nostamassa niitä kapuloita, että täällä ovat. Ja tästä yksi vasen käsky, lähti ihan oikein. Sitten siirsin kaikki kapulat 5m syvyyteen, vein taas koiran merkille, sanoin vasen ja hyvin lähti kaartamaan, ei nähnyt kapulaa, mutta uskollisesti meni kaarella ja positiivisesti yllättyi kapulan kohdatessaan siellä 5metrissä. Tää riitti tälle päivälle. Sitten vielä yksi merkille meno, koira tiesi kapuloiden olevan takana, meni laukalla ja asettui lähes suoraan merkin taakse, herranjestas, nyt on paree lopettaa, kun kerrankin teki oikein.

Elvis oli myös matkassa mukana ja sai toimia Savannan paikkamakuukaverina, tosin vallaton tuo Elvis on. Tehtiin parikin eri makuuta niin että seistiin näkyvissä, jälkimmäinen meni paremmin, ensimmäisessä Elvis enimmäkseen heilutti häntäänsä Savannalle. Elvis sai myös höntsäillä pk-esteiden parissa, a-esteen se osaa kiivetä koska vaan eikä tuo metrinenkään ollut mitenkään ongelma, tosta noin vaan se osaa hypätä koskematta esteeseen. Riitta kokeili Elviksen luustoa treenien jälkeen ja sanoi, ettei se nyt liian laiha ole,vain lihaksikas :-) Elvis on kohta puolisen vuotta ellei enemmän ollut raakaruokinnalla ja taitaa olla tällä hetkellä perheen terveyden esikuva, puhtaampia hampaita saa mm. hakea tässä perheessä. Tosin sen lihottaminen ei ole helppoa, mutta onneksi se ei nyt Riitan käteen tuntunut luurangolta. Ja virtaa ja energiaa tuossa piisaa.

Iltaohjelmassa oli tunnaria piilotettuna, teki iloisesti etsien, ensin vain oma vaahteralehden alla, sitten sama, mutta ympärillä hämykapuloita, joissa vieraan ihmisen hajustus hetki sitten, teki varmasti ja toi iloisesti sen oman nostamatta mitään muuta kapulaa. Joten tätä jatketaan nyt ja yritettään välttää virheitä.

Ihan iltasella käytiin vielä Petran ja koirien kanssa koulunpihassa, Aron haki vasenta ja oikeaa kapulaa ja kävi merkin takana erillisessä treenissä. Merkille meno selvästi paranee, sillä näytti ihan suoristavan itseään siellä merkin takana. Ehkä tämä liike vielä jonain päivänä näyttää siltä, mitä haaveilen :-) Petra vei Jimmyä ja syötti sille ohimennen varmaan taskullisen frolikkia, menivät jotain juoksukisaa keskenään. Kiva, että kaikki koirat saivat tänään laatu-aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti