Motivaatio huollossa

Täällä huolletaan Aronin motivaatioa :-)

Suunnittelin päivän treenejä niin, että kaikki onnistuu, tehdään helppoa ja kivaa ja tätä kautta hyvää fiilistä itselle ja koiralle. Haluan niin muuttaa sen asennetta nopeammaksi, iloisemmaksi ja näyttävämmäksi. Ja kaikki pohjautuu motivaatioon.

Koiralaumani verrytteli puolisen tuntia lumisessa metsässä, kovasti siellä on lunta ja mua laiskoitti, joten siksi vaan noin lyhyt ulkoilu. Kotimatkalla pysähdyin Löytötex-kaupan pihaan, sillä auratut alueet on nyt kortilla.

Vein ruudun merkit valmiiksi ja pallonkin sinne. Merkille menoa hetsailin ja palkkasin merkin pallolla, sitten merkin kautta ruutuun ja meni lujaa ja suoraan sisään. Parin hetsausmerkin jälkeen toinen samanlainen ja hyvin lelulle.

Tämän jälkeen kolme luoksetuloa, joista kaksi suoraan ja yksi stoppi. Tuo pysähdys oli ihan ok, ei kympin pysähdys, mutta hyvä Aronin pysähdys, siihen pallo palkaksi.

Sitten jätettiin lelu maahan ja vapautin sen seuraamistreenissäni aina sille pallolle hyvistä kohtaa. Tein lyhkäsiä pätkiä ja yllätykseksi vapautin myös ihan aloituksen perusasennosta. Yhden pidemmän pätkän tein ja siinä seuruu alkaa edistään, joten ei tätä enempää. Lopetettiin viimeiseen liikkeen aloitukseen ja siitä saikin pallon palkaksi, riitti siis vain terävä katsekontakti perusasennossa.

Kotipihassa vielä pari juttua, kuten tunnari. Petterin kaveri Jassu sai hajustaa kolmea kapulaa ja se neljäs oli se oma. Kapulat olivat ainakin 15m minusta ja pystyrivissä. Taskussa mulla oli herkkupurkki, joka sisälsi raakaa jauhelihaa ja maksaa (lainasin nökäreen Elviksen iltaruuasta) ja purkki taskussa, nyt en vain näyttänyt sitä etukäteen Aronille. Aron lähti hyvin kapuloille ja ratkaisi tehtävän 2 sekunnissa tuoden sen oikean. Jes miten ilahduin, Aron sai yllätysnamipurkin taskusta ja nuoli sitä pitkään ja hartaasti kehujen kera. Just näitä tunnareita haluan, ettei jää varmistelemaan vaan tuo heti sen oman kun nenä siihen osuu.

Sitten erikseen testailin seuraamista vain suoraan eteenpäin ja nami kädessä vein Aronia ja kun piti paikkansa, naks ja nami lensi meistä taaksepäin. Tehtiin monta hyvää suoraa, piti kontaktin eikä äännellyt. Joten voitiin lopettaa oikeesti onnellisina.