Treenipähkäilyjä

Mulla on viime aikoina ollut aikaa miettiä meidän tokotreenailuja ja meidän pitäisi tehdä asioita niin paljon paremmin, tai siis mun. Ensinnäkin tuohon ääntelyyn olisi pitänyt puuttua jo paljon aikaisemmin, mutta tässä ollaan ja silti tekisi mieli kovasti kevään kokeisiin, joten lopputulos on, etten olisi puuttunut tuohon aikaisemmin. Vasta nyt tiedän, mitä sen karsiminen on. Omissa koirakokeissani Aronin vauhti hidastuu selvästi kun huomautan piippailusta, huomautuksen jälkeen siitä tulee varovaisempi. Tuleeko siitä varmenpi sen jälkeen kun se saa palkkaa aina kun tekee äänettömästi?

Treeneissäni pitäisi olla enemmän yllätyksellisyyttä. Huomasin tänä aamuna, että z-liikettä voi treenata hirveen monin eri tavoin ja eri kohtia, mutta teen sitä melko kaavamaisesti. Huomasin silloin maneesilla, että paikalla ollessa Aron piippailee levottoman oloisena ja niin se teki myös tänä aamuna, kun tein koko liikettä putkeen. Eli pitänee siis vahvistaa siinä itse asennossa olemista, koska viimeksi olen tehnyt niin, oikea asento ylipäätään on ollut se juttu. Nyt asennot onnistuu hyvällä varmuudella, mutta treenailimme tänään niin, että heitin tai jätettiin lelu eteenpäin ja vapautin Aronin lelulle yllätyksellisissä kohdissa. Tämä selvästi rauhoitti sen olemista seisomassa, istumassa tai makuussa, kun se sai tuijottaa lelua ja sille pääsi yllättäen. Ennen näitä asentoja tehtiin pelkkää seuruuta kaaviolla ja siinäkin olen antanut sen vähän luistella, nyt tehtiin kummatkin kulmat huolellisesti, jos se yritti edistää, otin askeleen taaksepäin ja näin oli Aroninkin jätettävä tuo edistys ja tultava oikeaan paikkaan. Eli mun on oltava entistä tarkempi kaikessa ja selkeämpi koiralle.

Palkattomuutta, kisapalkkaus ja suullista kehua on kertakaikkiaan lisättävä. Muistin sen taas tänään, että voin kaikissa treeneissäni kisapalkata ja vasta sitten kaivaa namin tai lelun taskusta. Näin siitä tulisi paremmin osa meidän juttua. Ja tuota palkattomuutta pitää lisätä, ettei Aronin tarvitse kysellä jokaisen ketjun palan kohdalla, että tuleeko palkka nyt.

Huh, miten tää toko on niin haastavaa.....

Miten ihmiset muuten pärjää Canis-tempus treenikalenterien kanssa? No siis ne joilla se on. Mä en oikein pärjää. Kirjoitustila loppuu ihan kesken ja missään ei ole tilaa tehdä tunnarilaskuria tai keppilaskuria (mitä aion tehdä tämän vuoden kaikilla jäljillä). Eli apuvihko ja tämä treeniblogi tarvitaan siltikin, että voisin jäsennellä kaikkia treenaamiseen liittyviä asioita. Ja jos tekee kolmetkin eri treenit päivän aikana, ei toivoakaan että se kalenteri ymmärtäisi sitä ;-)